Vesiliukoisten puuvärien tutoriaali

Ykkönen (Ota välineet esiin)
Ihan ekana kannattaa hankkia välineet, joilla lähtee kuvaa toteuttamaan. Ainankin lyijykynä , kumi ja viivotin tarvittaessa luonnostelemiseen. Kun aloitat värittämisen ja värien levittämisen, tarvitset vesiliukoiset puuvärit (itse käytän derwentin) sekä siveltimen, suosittelen todella lämpöisesti mahdollisimman pehmeää ja sileää sivellintä. Itse käytin enen kovia siveltimiä niin paperi repeili ja hankautui rikki jatkuvasti vaikka en kovin kovaa painanutkaan.

Paperin suhteen suosittelen taas hieman paksumpaa paperia, ja itse tykkään myös melkoisen sileästä. Ohuet ja karkeat ovat inhottavia, sileällä itse saan ainankin sileämpää (!!) jälkeä. Ohuet paperit rupeavat yleensä inhottavan helposti lainehtimaan, eli meinaan sitä - kun paperi menee veden käytöstä 'ryppyiseksi'.









Kakkonen (Luonnostele)
Kaikille piirtäjille todennäköisesti on sana 'luonnostelu' ja 'sommittelu' tuttuja. Ihan normaalisti lyijykynän ja kumin kanssa luonnostelet, kun olet luonnostellut kuvan valmiiksi, kannattaa turhat viivat kumittaa, koska vesiliukoiset eivät peitä täysin, kuvasta tulee siistimmän näköinen kun ei ole paljon virattomia viivoja ja palloja paperilla.

Jos mielit rajata kuvan, itse rajaisin sen tässä vaiheessa kun voin kumittaa kaikki luonnostelun jäljet pois. Kun laitat väriä ja levität sitä vedellä, ja alta kuultaa lyijykynän viiva - se ei enää lähde sieltä ihan helpolla. Siksi kannattaa rajata tässä vaiheessa. Ei se tietenkään mahdotonta ole lopussa tai keskelläkään.



Kolmonen (Väriä kehiin)
Kun olet luonnostellut (ja rajannut), on aika ottaa värit esiin. Itse aloitan aina suuremmista värialueista (en silti taustasta). Tässä kuvassa aloitin turkista. Kun maalaan turkkia, en väritä sitä tasaisesti, vaan vetelenn viivoja turkin meno suunnan mukaan, jolloin levittäessä se saattaa jopa hieman muistuttaa turkkia. Tuon hauvan turkki on kaksivärinen, joten (ylläripylläri) otin toisen värin ja sotkin kehiin myös. Suosittelen ja kannatan, että laittaa ihan reilusti niitä kahta väriä keskenään sekaisin, sen saa niin helposti sekoitettua yhteen - jolloin raja ei ole mikään viiva, vaan sulautuu mukavasti. Ei kannata aloittaa vedellä läträämistä, ennen kuin on kaikki värit turkissa.

Aiemmassa vaiheessa neuvoin miten saa mukavan näköistä turkkia, niin näitä niksejä on monia turkin - seka monen muun pinnan suhteen. Minulle ei ole kuin turkista nyt esimerkki. Mutta esimerkiksi pistettämällä paperille ja sen jälkeen sutimalla suoraan saa todella mukavan näköistä jälkeä, sopii sarjakuviin aivan mainiosti! Toinen taas on se, jota ennen käytin melkein kokoajan, on sellainen että kastelee paperin henonosti siveltimellä, ja ennen kuin vesi kuivuu niin piirtää siihen päälle värikynällä, saa hieman tussimaista ja vahvaa jälkeä. Ainankin derventtejen kanssa - muista en sitten niin omista kokemusta, mutta luulisi tämän pätevän niihinkin. Kunhan ovat vesiliukoisia. Ja kahta väriä ihan normaalisti sekoittaen päällekkäin ja sitten siveltimen kanssa suttaamalla saa niiden väri-mutaatiota, ja värejähän voi laittaa päällekkäin niin paljon kun haluaa, saat vain enemmän murrettuja ja omaperäisiä ja hienoja värejä. Tässä vaiheessa väritän aina muuten jotkut yksityiskohdat, esimerkiksi tässä kuvassa kaulapannan.









Nelonen (Varjoja!)
Tässä kuvassa olen jo lätrännyt turkin sulautuneeksi, tehnyt yksityiskohtia ja niiden varjostuksia. Kun kuva on täysin kuiva, ettei ole yhtään kosteaakaan (se tapahtuu yleensä nopeasti, jos ei käytä litratolkulla vettä) kannattaa aloittaa varjostaminen mikäli kuvaan varjoja haluaa heittää. Varjoja kannattaa värittää eri väreillä, koska saman värinen väri yleensä hukkuu kastellessa joukkoon, jolloin varjoista ei ole mitään iloa. Itse käytin tässä kuvassa beigeä varjojen tekemiseen, koska turkin pohjaväri oli "kerma". Tämä kuva ei ole paras esimerkki siitä, miten ja minne varjoja kannattaa tehdä, mutta paikkoihin minne valo ei tule, tai missä jokin toinen asia peittää toisen, eli silloin tulee "heittovarjo". Koiran alaselässä on mielestäni hyvä esimerkki varjoista. Valo tulee etuviistosta, joten se ei osu toiselle puolelle selkää.

Alapuolella on esimerkki siitä, miten käytän erivärejä varjostamiseen, jos olisin käyttänyt samaa väriä, varjostuksessa olisi tuskin minkäänlaista näköä, vaikka hieman saattaisi erottua, se sitten taas soveltuu todella hennosti varjostettaviin asioihin. Itse silti tykkään, että varjot näkyvät. Tai ainankin omissa töissäni, jotkut tietenkin osaavat tehdä varjostamassa todella hienoa jälkeä. Mutta yksityiskohtia varjoilla, ja ne ovat ehdottomia realistisemmissa kuvissa (en meinaa että tämä esimerkki olisi realistinen).






Viitonen (Taustaa, maisemaa..)
Kyllä aivan! Nyt enää tausta, tähän kuvaan niin se on vóla! Itse yritin 'häivyttää' taustan vihreästä valkeaan, välissä on vaaleampaa vihreätä ja keltaista. En aivan onnistunut tavoitteessani kun läträsin värit sekaisin vedellä, mutta pääasia on selvä. Taustojakin voi tehdä helvetin monenlaisia, maisemia, asioita, tavaroita, pilkkuja, ruutuja, raitoja,.. Loputtomiin saakka.. Ja vielä hiton monen värisiä. Tai voi tehdä ilman taustaakin jos haluaa! 8D Mutta tämä kuva tuli valmiiksi, ja on ainoastaan signeerausta vailla, jonka sinne snöttää nopeasti. Eikä siihen varmaan tarvita mitään erikoiskuvaa... Kaikilla on omanlainen signeeraus.













**********


Tutoriaali kokonaisuudessaan (c) Hellevarjo